Lappajärveläinen Suomen Lanka on alansa uniikki toimija ja arvostettu brändi. Sen puuvillalangat kulkevat käsityöläisten hyppysiin käsityöliikkeiden ja markettien kautta.
Virkkaajien ja kutomoiden käyttämä kalalanka on yrityksen päätuote. Vaikka ala on kilpailtu, missään muualla Suomessa tai maailmalla ei valmisteta juuri samanlaista. Kuluttajat arvostavat langan jämäkkyyttä, kestävyyttä ja helppoa käsiteltävyyttä. Hyvät ominaisuudet ovat tuoneet yhteistyökumppaniksi myös virkkausguru Molla Millsin, jonka nimeä toinen kalalangoista kantaa.
Yrittäjäpariskunta Saila-Maria Saariahon ja Kimmo Angerviston löytää useammin tehdashallista kuin toimistosta. He ostivat firman kuusi vuotta sitten. Yrityksen juuret ulottuvat vuoteen 1982.
Yrittäjävuodet ovat olleet vauhdikkaita. Tuoteperhettä on kasvatettu, värivalikoimat moninkertaistettu ja konekantaa uusittu.
Ajatus siitä, mitä ollaan, on selkeä.
– Haluamme olla lanka-alan entisaikojen Marimekko ja tulla näkyväksi laadulla, innovatiivisuudella sekä omannäköisellä, paikallisella tekemisellä, kiteyttää Saariaho.
Silloin pääsee kohtaamaan kuluttajia suoraan.
Kuva: Laura Kirsilä /Puuro Visuals
Jatkuvaa kehittämistä
Vastuullisuus on heille tärkeä arvo. Entistä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja etsitään koko ajan.
Heti ensimmäisenä vuonna tehdashallin valaistus vaihtui ledeihin. Lämmityksessä hyödynnetään ilmalämpöpumppuja, sähkö on vihreää, pahvi kierrätetään, hankinnoissa korostetaan kotimaisuutta niin pitkälle kuin mahdollista.
Kierrätyskuituista lankaa yritys alkoi valmistaa jo edellisen omistajan aikana, paljon ennen kuin siitä tuli muoti-ilmiö.
– Olemme tutkineet paljon sitä, miten myös oma tuotannossa syntyvä hukka voitaisiin hyödyntää ja kierrättää, ja kokeiluja on tehty. Ainoa ratkaisu olisi kuitenkin lähettää lankajäte ulkomailla kehrättäväksi. Se ei tunnu tällä hetkellä ympäristövaikutuksiltaan järkevältä, Angervisto sanoo.
Vaihtoehtojen puntarointia
Ulkomailta tulevalle raakapuuvillalle, kalalangan materiaalille, yrittäjät ovat etsineet kotimaista vaihtoehtoa.
– Puuvillan veroista ei ole valitettavasti löytynyt. Esimerkiksi pellava osoittautui koneistollamme suurissa määrissä hankalaksi työstää, ja se on myös kallista.
Luomupuuvillaan siirtyminen on ollut tapetilla, mutta nykyisellä hintatasolla se tuntuu hankalalta ja suurelta riskiltä. – Luomupuuvillaisen raakalangan hinta moninkertaistui hyökkäyssodan alettua. Niin suurta hinnankorotusta emme voi tuotteisiimme ajatella.
Luomupuuvilla-ajatusta ei ole kuitenkaan haudattu. Konekantaa on täydennytty juuri uudella rullauskoneella, jolla voidaan tehdä pienempiä, sadan gramman rullia nykyisten puolikiloisten lisäksi. Se luo edellytyksiä luomun ja muiden ekologisempien kuitujen hyödyntämiseen tulevaisuudessa.
He painottavat, että pienen yrityksen mahdollisuudet ja resurssit ovat rajalliset. Valintoja tehdessä on oltava aina realisti ja puntaroitava mahdolliset vaikutukset.
– Painimme jatkuvasti sen kanssa, ettei voi muuttaa niin paljon kuin haluaisi. Se on kahdelle perfektionistille haastavaa. Esimerkiksi raakalangan materiaalia ei voi vaihtaa tuosta vaan.
– Toisaalta olemme panostaneet tuotteissamme paljon kestävyyteen. Ekologisuutta ajatellen sillä on iso merkitys. Aika monella meistä on isovanhempien vuosikymmeniä vanhoja, kalalangasta virkkaamia liinoja, verhoja ja päiväpeitteitä. Moniko tekstiilituote kestää niin kauan?
Kuva: Koel Magazine
Kaikkia tuotteita pyritään
pitämään valmiina varastossa.
Kuva Koel Magazine
Ekokompassi työn alla
Vastuullisuustyön tueksi työn alla on ympäristölaatujärjestelmä. Omalle yritykselle sopivaksi osoittautui Suomen Luontoliiton Ekokompassi, joka on isoa laatujärjestelmää keveämpi. Auditointi valmistuu ensi vuonna
Järjestelmää tehtäessä eri osa-alueiden ympäristövaikutukset arvioidaan ja pisteytetään. Sen mukaan valitaan keskeiset osa-alueet, joita lähdetään työstämään. Yritykselle rakennetaan oma ympäristöohjelma, jota toteutetaan osana yrityksen muuta työtä.
Ekokompassin merkitystä he pitävät suurena.
– Kun ongelmat tunnistetaan, niihin pystytään etsimään järjestelmällisesti ratkaisuja. Ne puolestaan eivät ole aina simppeleitä. Ulkopuoliselta auditoijalta voidaan saada niihin uusia ideoita, Saariaho sanoo.
Erityisen tärkeänä he pitävät tulevaa sertifiointia siksi, että se avaa uusia mahdollisuuksia vastuullisten raaka-ainemateriaalin toimittajien hyödyntämiseen.
Vastuullisuudessa he uskovat myös verkostoitumisen voimaan.
– Samoja asioita pohtivia yrityksiä on hyvä löytää. Toisella voi olla johonkin asiaan jo ratkaisu, joka ei itsellä ole vielä tiedossa.
Tuotteet kietovat pauloihinsa
-Suomen Langan tuotteita ovat erityisesti virkkaajien ja kutojien käyttämät Molla ja Liina -kalalangat ja makramee-harrastajien suosimat Moppari, Maksi Moppi ja Kieppari -kierrätyskuitulangat.
-Yritys tekee yhteistyötä tekstiiliartesaanien ja taitelijoiden kanssa. Heidän ohjeitaan jaetaan verkkosivuilla. Keskeisimmät ja pitkäaikaisimmat kumppanit ovat Molla Mills ja Mari Saksola.
-Kuuluisien airueiden kautta langat tiedetään Suomen ulkopuolellakin. Vaikka ainakin toistaiseksi oma markkinointi on keskittynyt kotimaahan, tilauksia tulee välillä ympäri maailman.