Harjunjoen mansikkatilalla on alkanut kolmas mansikkakesä. Tila sijaitsee Lappajärvellä Harjun alueella, jonka läpi virtaavasta Harjunjoesta nimikin on peräisin.
– Olin ollut töissä kauhavalaisella marjatarhalla ja tykännyt työstä. Kun työt syksyllä 2020 loppuivat, aloin miettiä, mitä tekisin seuraavaksi. Minulle vaan heitettiin, että mikset itse ala viljelemään mansikkaa, ja siitä se ajatus sitten lähti, kertoo mansikkatilan omistaja Veera Timo. Hän on syntyjään lappajärveläinen.
Veera Timo perehtyi asioihin syksyn ja talven aikana ja päätti lopulta tilata taimet.
– Seuraavana keväänä istutin taimeni ja ajattelin, että katson ensin, miten tämä ensimmäinen kesä menee ja perustan sitten vasta yrityksen, jos se onnistuu. Heti ensimmäisen kesän jälkeen mansikanviljely tuntui omalta jutulta. Yrityksen perustin viime vuonna, hän kertoo.
Kesä on kiireistä aikaa
Ensimmäinen vuosi yrittäjänä on ollut mielenkiintoinen, antoisa ja haastavakin.
– Paljon oli uuden opettelua ja kovasti töitä. Mansikkatilan vuodenkierto alkaa jo talvella, kun pohditaan seuraavaa satokautta, selvitetään edellisellä kaudella esiin tulleita asioita, tilataan taimia ja tarvikkeita, Veera Timo sanoo.
Keväällä työt alkavat heti, kun pelloille pääsee. Aluksi vanha kasvusto harjataan mansikkapenkin päältä pois ja asennetaan kastelujärjestelmä.
– Mansikoiden kypsymistä odotellessa kitketään rikkoja, seurataan kasvustoa ja sen pohjalta tehdään tarvittavat kasvinsuojelutoimenpiteet. Mansikkasesonki alkaa heinäkuussa. Vaikka sesonki ei kestä kuin joitakin viikkoja, piisaa töitä syyskuulle asti. Syksyllä rikat nypitään toisen kerran, tehdään tarvittaessa kasvinsuojelutoimenpiteet ja syyslannoitus. Työllistän joitakin poimijoita, joten vastuulla ovat myös esimiehen ja työnantajan velvoitteet, Veera Timo sanoo.
Yrittäjäksi ryhtyminen on antanut kuitenkin enemmän kuin ottanut, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja nauttia elämästä maaseudulla.
Kotimaisuus on tärkeää
Mansikkatilan perustamiseen on tarvittu myös investointeja. Suurin investointi ovat taimet.
– Mansikanviljely vaatii aloitusvaiheessa melkoisesti investointeja. Taimien kuluerä korostuu etenkin siksi, kun ostan kotimaisia taimia, jotka ovat tuplasti kalliimpia kuin ulkomaiset. Ensimmäisenä vuonna ostin ulkomaisia taimia, mutta niiden mukana tuli kasvitauteja. Päätin silloin, että jatkossa kannatan suomalaista taimituotantoa, vaikka hinta onkin hurjasti kalliimpi. Halua valinnallani tukea kotimaista työtä sekä näin varmistaa, että taimet ovat puhtaampia, eikä tauti- ja tuholaisriski ole niin suuri, kuin se ulkomaisissa taimissa on, Veera Timo kertoo.
Myös kastelulaitteisto on mansikanviljelyssä lähes pakollinen hankinta. Muitakin investointeja toiminnan aloittamisessa on tarvittu.
– Mansikoiden pakkaamiselle on rakennettu uudet tilat vanhaan navettarakennukseen, jossa on myös kylmiö ja pakastin. Jos laajentaa haluaa, niin tietää sekin lisäinvestointeja: esimerkiksi työntekijöiden määrän kasvaessa tulee taukotilojen olla riittävän suuret. Mitä isompi pinta-ala viljelyssä on, sitä enemmän tarvitaan työvoimaa, sillä isolla pinta-alalla ei enää yksin pysty hoitamaan kaikkea, hän jatkaa.
Pienelläkin tilalla on mahdollisuuksia
Nykyisellään tila on pienehkö; mansikkaa on noin kaksi hehtaaria. Se ei aivan riitä elättämään koko vuodeksi, ja talveksi yrittäjän on haettava vielä ainakin toistaiseksi muita töitä. Suunnitelmia ja kehittämistavoitteita naisella kuitenkin on. Mansikan lisäksi hän viljelee hernettä ja pensasmustikkaa. Eläimet kuuluvat myös tärkeänä osana elämään tilalla.
– Pensasmustikasta ei ole vielä tullut satoa, sillä istutin taimet viime vuonna. Hernettä kasvaa koko kesän, ja sitä on myynnissä suoraan tilalla ja markkinoilla. Olen tarjonnut hernettä myös paikallisiin kauppoihin myyntiin, Veera Timo kertoo.
Tilalla asuu kesäisin lampaita sekä ympäri vuoden kanoja ja pupuja.
– Eläimet ovat tärkeitä. Minua kiinnostaa myös eläinten tuominen jollain lailla mukaan liiketoimintaan, sillä tilaa itsessään ei voi oikein kasvattaa, sillä peltoja ei ole enempää. Miksei voisi vuokratakin lisää peltoa, jos vain löytyy sopivaa, hän pohtii.
– Toiminta on toki vasta alussa ja haluan ensin keskittyä saamaan mansikanviljelyn toimimaan mahdollisimman hyvin. Hieman tuleva kausi jännittää, että miten kannattavuuden käy, sillä kustannukset ovat nousseet, hän lisää.
Pellot mansikanviljelyyn sekä koneet ja rakennukset tilan töihin Veera on vuokrannut isältään. Aiemmin tilan pellot ovat olleet muun muassa heinänviljelyssä.
Hyvä tausta ja tukea yrittäjyyteen
Koulutukseltaan Veera Timo on agrologi. Yrittäjyyttä varten hän kävi TE-toimiston kautta järjestetyn yrittäjyysvalmennuskurssin. Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelusta hän sai paljon käytännön apua yrityksen perustamiseen.
– Sain hyviä neuvoja Maria Ahvenniemeltä yrityksen perustamisen valmistelussa. Vuokko Kraatari auttoi minua ihan käytännössä, kun tein yrityksen perustamisilmoitusta PRH:lle. Vaikka tuon olisi toki voinut yksinkin tehdä, niin kyllä se huomattavasti varmemmin ja nopeammin sujui, kun Vuokko auttoi vieressä. Tästä oli suuri apu ja myös henkistä tukea yrityksen alkumetreille, voin vain lämpimästi suositella, hän lisää.
Somesta näkyvyyttä
Somepäivitykset ovat tulleet tavaksi tuoreelle yrittäjälle. Harjunjoen mansikka Facebook ja Instagram -tileillä pääsee seuraamaan tilan ja sen yrittäjän vaihtelevaa arkea.
– Tykkään jakaa aitoja kuulumisia tilalta kaunistelematta. Markkinoin sosiaalisen median lisäksi ehkä myös Järviseudun Sanomissa.
Artikkelin pääkuva: Polka-mansikkalajike on yleinen, ja sitä viljellään myös Harjunjoen tilalla. Polka on kuitenkin taudeille altis ja menee herkästi pehmeäksi, jos on liian sateista tai helteistä. Veera Timo onkin hakemassa nyt parempaa lajiketta tilalleen, ja kokeilussa ovat mansikkalajikkeet Frida sekä Honeoye. Tilalla myös itsepoimintaa.