EJ-Tarhojen tulevissa kasvihuoneissa ainutlaatuinen rakenne säästää energiaa ja tekoäly auttaa kasvuolosuhteiden optimoinnissa.
Suomalainen puutarha-ala on murroksessa. Kaupan keskittyminen, lisääntynyt sääntely ja kasvaneet kustannukset ovat ajaneet keskikokoisia yrityksiä ahtaalle.
– Alalta poistuu vuosittain kymmeniä toimijoita, investointeja tehdään vähän ja lopettavien jättämää aukkoa paikkaa tuonti, kuvaa soinilainen yrittäjä Esa Järvelä.
Esa ja Salla-Maria Järvelän luotsaama EJ-Tarhat Oy ui kehityksessä vastavirtaan. Suomen suurimpiin kesäkukkatuottajiin kuuluvassa yrityksessä on käynnistynyt mittava, monivaiheinen investointihanke, jonka myötä yritys laajenee nykyiseltä toimipaikaltaan Soinin teollisuusalueelle.
Kasvihuoneratkaisu on Esa Järvelän itse pohjoisiin olosuhteisiin kehittämä. Tavoitteena on energian kulutuksen minimointi, toiminnan tehostaminen ja tuotannon tasalaatuisuuden parantaminen.
Vielä tämän vuoden aikana valmistuu reilut puoli hehtaaria kasvihuonealaa. Noin miljoonan euron investointi on ensimmäinen askel kokonaisuudessa, joka laajenee vaiheittain – markkinan mukaan – aina 4,5 hehtaariin saakka.
– Investointeja tarvitaan nyt, jotta tuotanto saadaan pidettyä Suomessa. Sitä, mikä tuonnille menetetään, on vaikea voittaa takaisin suomalaisille tuottajille, näkee Esa Järvelä.
Hollannista ideoita
Investointipäätöstä mietittiin useampi vuosi. Yhtenä kipinänä toimivat keskustelut alan tulevaisuudesta toisen, investointeja jo tehneen suomalaisyrittäjän kanssa.
Ratkaisujen etsimisessä isona apuna olivat jo 90-luvulla syntyneet kontaktit hollantilaisiin puutarhoihin. Hollanti kuuluu kasvihuonetuotannon edelläkävijämaihin, mutta ratkaisuja ei voi siirtää sellaisenaan Suomeen.
– Olosuhteet ovat niin erilaiset, että on sovellettava ja testattava. Vääriäkin investointeja saattaa tulla, mutta ne eivät saa olla liian isoja.
Investointituen haussa suurena apuna olivat Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelun asiantuntijat.
Uniikki rakenne
EJ-Tarhat on investoinut paljon energiaratkaisuihin ja vastuullisuuteen. Rinnalla toimiva EJ-Lämpö Oy on tuottanut jo pitkään kasvihuoneissa tarvittavan lämmön ja vastaa myös Soinin kaukolämpöverkon lämmöntuotannosta. Neljä vuotta sitten rakennettu aurinkokennokenttä tuottaa vuositasolla sähköä enemmän kuin yritys kuluttaa.
Nyt katse kääntyy energian kulutuksen vähentämiseen.
– Yksi suomalaisia puutarhoja rassaava fakta on, että talvikaudella tyhjiäkin kasvihuoneita on lämmitettävä, jotta katolle pakkautuva lumi ei romahduta rakennusta. Uusissa tuotantotiloissamme talvilämmitys voidaan minimoida.
Kaiken keskelle tulee 110 metriä pitkä masterhuone, joka on ainoa talvella lämmitettävä tila. Se toimii sekä työtilana että kasvihuoneena. Masterhuoneesta haarautuu molempiin suuntiin viljelysiipiä. Siipien kattorakenne on kasvihuoneille poikkeuksellinen: yhdeksän metriä korkea ja kaareva.
– Lumet valuvat siipien katolta alas itsekseen, joten niitä ei tarvitse talven tyhjinä kuukausina lämmittää. Turhaa lämmityskulua jää pois 100 000 euroa hehtaarilta kuukaudessa. Samalla pakkanen toimii tilojen luonnollisena desinfioijana.
Lattiaviljely vähentää käsityötä
Automaatio viedään tiloissa entistä pidemmälle ja uusiin työvaiheisiin. Sisäisen logistiikan kannalta keskeistä on siirtyminen pöytäviljelystä lattiaviljelyyn. Muutos mahdollistaa kasvilavojen koneellisen siirtelyn.
Trukin piikeissä liikkuu kerralla tuhansia taimia, mikä vähentää raskaita käsityövaiheita ja tehostaa tuotantoa.
– Lattiakasvatus mahdollistaa myös lämmön suuntaamisen täsmällisesti sinne, missä kasvi sitä tarvitsee, eli juurille. Lattiaan upotetut lämmitysputket mahdollistavat huonelämpötilan laskun useilla asteilla.
Tekoäly tulee kasvihuoneeseen
Uutta Suomessa on myös tekoälyä hyödyntävä kasvunohjausautomaatio. Tekoäly seuraa antureiden avulla kasvua ja siihen vaikuttavia osatekijöitä ja auttaa optimoimaan viljelytoimenpiteitä.
– Tavoitteena on, että kasvit kasvavat mahdollisimman laadukkaiksi mahdollisimman vähällä energialla ja ovat valmiita juuri oikeana päivänä.
Järjestelmän on toteuttanut Viherlinkki. Järvelä on ollut tiiviisti suunnittelussa mukana. EJ-Tarhat toimii ratkaisun ensimmäisenä suurena referenssikohteena.
Tehokkuutta tuo myös JAPOn räätälöimä toiminnanohjausjärjestelmä. Tavoitteena on yhdistää toiminnanohjaus ja kasvunohjaus yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin koko prosessia hallitaan yhdessä. Vastaavaa teknologista kokonaisuutta ei tiettävästi löydy muualta.
Uudistuminen vaatii rohkeaa kokeilua
Puutarhatuotannon osalta tulevaisuuden tavoite on selkeä.
– Haluamme olla koristekasvien tuottajana viiden kustannustehokkaimman ja laadukkaimman toimijan joukossa Suomessa. Mitään muuta on turha tavoitella.
Järvelä näkee, että sekä koristekasvi- että vadelmatuotannossa markkinoilla on hyvin tilaa kotimaisille tuotteille. Erityisesti vadelman kasvihuoneviljelyssä on kasvupotentiaalia.
Hän summaa, että uusi kasvihuone ei muuta vain tuotantotapoja vaan myös työn sisältöä.
– Ollaan siirtymässä käsityöstä olosuhteiden hallintaan.
Työvoiman tarve ei investoinnin myötä vähene, vaan lisääntyy, sillä nykyisissä tiloissa toiminta jatkuu entisellään.
Pitää uskaltaa ajatella innovatiivisesti
Järvelä muistuttaa, että uuden kasvihuoneen rakenneratkaisut ovat vielä käytännössä testaamattomia.
– Tämä on koe. Emme vielä tiedä, onko masterhuone oikea ratkaisu ja maksaako kalliimpi investointi itsensä takaisin kolmessa tai neljässä vuodessa, kuten olemme laskeneet.
Jos se ei toimi, seuraavat osat voidaan toteuttaa perinteisinä kasvihuoneina.
– Asioita pitää kuitenkin uskaltaa ajatella innovatiivisesti. Juuri haasteiden ratkaiseminen minua yrittäjyydessä kiinnostaa.
EJ-Tarhat Oy
- perustettu vuonna 1979, kun Eevi ja Eero Järvelä siirtyivät maidontuotannosta puutarha-alalle
- vetovastuu siirtyi sukupolvenvaihdoksessa Esa ja Salla-Maria Järvelälle vuonna 2009
- Suomen suurimpia kesäkukkien tuottajia ja markkinajohtaja seurakuntien sopimustuottajana
- tuotantoa Soinissa ja Hyvinkäällä, kasvihuonealaa tällä hetkellä 2,7 hehtaaria
- työntekijöitä ympäri vuoden noin 30, kaikkiaan vuoden mittaan noin 70.